Niin se aika rientää. Olemme kohdanneet syksyn taas kerran. Kummallista - nuorempana suorastaan inhosin syksyjä, nyt rakastan niitä. Ihanan pehmeitä hämärän hyssyjä, tuikkuja, rauhaisaa olemista. Kirpeän raikasta säätä, keltaisia lehtiä, syksyn tuoksua.
Nautitaan näistä elämän pienistä onnen pipanoista.
Em
Minäkin piipahdin, en ollut huomannut blogiasi aikaisemmin! Mukavaa kun olet täällä!
VastaaPoistaMinäkin rakastan syksyä, syysiltojen pehmeää samettista kosketusta, kuutamoa viileää valoa ja luonnon hiljaisuutta joka ei ole hiljaisuutta kuitenkaan. Kävelen joka ilta metsätietä koirien kanssa myöhään illan pimeydessä ja nautin.
VastaaPoistaKiitos kommenteista ystäväin ♥
VastaaPoistaKäpertyä sohvan nurkkaan, kuunnella mieleistä musiikkia tuikkujen hämyssä - ah sepä on onnea vasta!