Tässä vähän nurinkuristesti aamun kajoa näin illalla. Mutta tuleehan se aamukin - ainakin siinä toivossa eletään.
Nukkukaa hyvin
toivoo Ellimari
torstai 3. maaliskuuta 2011
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Aloittelijan kuvia...
Hupsista, tulikohan tämä nyt hirmuisen isona. Antakaatten anteeksi sillä opettelua tämä vasta on.
Tämäkin kuva on napattu sisällä ikkunasta. Kun oli niin kova pakkanen.
Mutta tänään tuntui ensimmäiseltä kevätpäivältä. Titityy, taikka savoksi; titipähyvinniityy!
Mukavaa íltaa ja kauniita unia
toivoo Ellimari
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Kiitos kaikille...
jotka toivotitte minut taas tervetulleeksi mukaan. Vielä en osaa sanoa, tuleeko minusta "kirjoittajaa" mutta katsellaan.
Mitäs tässä. Aika on livahtanut tuosta syksyisestä Solveigin laulusta orastavaan kevääseen. Oli Joulukin. Ja kylmät paukkuvat pakkaset ja tuimat pohjolan tuuloset.
Alkuvuoden hirmuinen työrumba on onnellisesti ohi. Joka kerran tuosta souvista selvittyään miettii että vieläkö jaksan vuoden päästä tämän saman. No sehän on korkeemmas kärees.
Tänään olen kotona toipumassa vatsapöpöstä.Tuon mokoman sain viimeisimpänä meidän työporukastamme kun jo luulin tuon onnellisesti välttäneeni. Mutta eipäs vain!
Murhettakin on ollut tai oikeastaan tässä juuri meneillään. Nuoremman tyttären avo-onni karahti karille ja Jamin (1,7 ) vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Sääliksi käy pientä poikaa jota retuutetaan nyt edestakaisin. Joka toinen viikko äidillä, joka toinen viikko isillä. Mummo murehtii, ei voi mitään.
Mitäs muuta? No ostin vihdoin viimein kameran. Sellaisen halpiksen vain ja pikkuisen mutta ihmeen hyviä kuvia sillä saa. Suas nähä osaisinko jonkin tänne laittaa. Luontokuvista pidän paljon ja ehkäpä saan itseni nyt paremmin irti sohvan uumenista ja kameran kanssa ulkoilemaan.
Tässä näin aluksi kuulumisia ja terveisiä täältä Savon Koillisesta kolkasta
Ellimari
Mitäs tässä. Aika on livahtanut tuosta syksyisestä Solveigin laulusta orastavaan kevääseen. Oli Joulukin. Ja kylmät paukkuvat pakkaset ja tuimat pohjolan tuuloset.
Alkuvuoden hirmuinen työrumba on onnellisesti ohi. Joka kerran tuosta souvista selvittyään miettii että vieläkö jaksan vuoden päästä tämän saman. No sehän on korkeemmas kärees.
Tänään olen kotona toipumassa vatsapöpöstä.Tuon mokoman sain viimeisimpänä meidän työporukastamme kun jo luulin tuon onnellisesti välttäneeni. Mutta eipäs vain!
Murhettakin on ollut tai oikeastaan tässä juuri meneillään. Nuoremman tyttären avo-onni karahti karille ja Jamin (1,7 ) vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Sääliksi käy pientä poikaa jota retuutetaan nyt edestakaisin. Joka toinen viikko äidillä, joka toinen viikko isillä. Mummo murehtii, ei voi mitään.
Mitäs muuta? No ostin vihdoin viimein kameran. Sellaisen halpiksen vain ja pikkuisen mutta ihmeen hyviä kuvia sillä saa. Suas nähä osaisinko jonkin tänne laittaa. Luontokuvista pidän paljon ja ehkäpä saan itseni nyt paremmin irti sohvan uumenista ja kameran kanssa ulkoilemaan.
Tässä näin aluksi kuulumisia ja terveisiä täältä Savon Koillisesta kolkasta
Ellimari
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)