Kiitos kaikille...

jotka toivotitte minut taas tervetulleeksi mukaan. Vielä en osaa sanoa, tuleeko minusta "kirjoittajaa" mutta katsellaan.

Mitäs tässä. Aika on livahtanut tuosta syksyisestä Solveigin laulusta orastavaan kevääseen. Oli Joulukin. Ja kylmät paukkuvat pakkaset ja tuimat pohjolan tuuloset.

Alkuvuoden hirmuinen työrumba on onnellisesti ohi. Joka kerran tuosta souvista selvittyään miettii että vieläkö jaksan vuoden päästä tämän saman. No sehän on korkeemmas kärees.

Tänään olen kotona toipumassa vatsapöpöstä.Tuon mokoman sain viimeisimpänä meidän työporukastamme kun jo luulin tuon onnellisesti välttäneeni. Mutta eipäs vain!

Murhettakin on ollut tai oikeastaan tässä juuri meneillään. Nuoremman tyttären avo-onni karahti karille ja Jamin (1,7 ) vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Sääliksi käy pientä poikaa jota retuutetaan nyt edestakaisin. Joka toinen viikko äidillä, joka toinen viikko isillä. Mummo murehtii, ei voi mitään.

Mitäs muuta? No ostin vihdoin viimein kameran. Sellaisen halpiksen vain ja pikkuisen mutta ihmeen hyviä kuvia sillä saa. Suas nähä osaisinko jonkin tänne laittaa. Luontokuvista pidän paljon ja ehkäpä saan itseni nyt paremmin irti sohvan uumenista ja kameran kanssa ulkoilemaan.

Tässä näin aluksi kuulumisia ja terveisiä täältä Savon Koillisesta kolkasta

Ellimari

Alkuillan kuutamoa kuvattuna ikkunasta.

Edvard Grieg's Solveig's Song

Sweet dreams....

Näin se alkaa pian olla tämäkin päivä pulkassa. On ollut hieno päivä. Olen saanut tehtyä monta asiaa jotka saamattomuudestani johtuen ovat olleet mieltä painamassa. En sittenkään taida olla aivan toivoton tapaus.
Pitemmittä puheitta toivotan kaikille hyvää yötä. Harjoittelen tässä jos osaisin vielä liittää musiikkia ja kuvankin.

Em

Hiljaisuus on äänistä ylivoimaisesti paras
Hiljaisuutta ei ole olemassa ja siksi me emme tule toimeen ilman sitä
Ilman hiljaisuutta ei kuule sitä ainoaa ääntä jota on syytä kuunnella: hiljaisuutta
Se kertoo mitä tehdä ja minne mennä ja miksi ja mitä muuta me emme janoa täällä kuulla
Milloinkaan emme kuule toisiamme niin hyvin kuin hitaina hiljaisina iltoina kun istumme pitkään kaksin ja kuuntelemme hiljaisuutta.

- Tommy Tabermann

Fifi - Sunshine Song

Huomenta blogiystäväni ♥

Sataa, sataa ropisee. Somasti sade ropisi sontikkaani kun askelsin hiekkatietä konttuuriin. Melko lämmintä kuitenkin.

Mummot ja papat varmaan nukkuivat vielä tai olivat katsomassa aamuteeveetä koskapa yhtään ei näkynyt. Minulla on pari-kolme vakiomummoa joita aina aamuisin moikkaan. Ihana, nuorekas sauvakävelijämummo jolla on punainen lippis päässä. Hän on aina hyvällä tuulella ja nauravainen ja toivottelee minulle hyvää työpäivää.

Sitten on toinen mummo joka on kuulemma jonkin verran dementoitunut. Hän ulkoiluttaa pystykorvakoiraansa ja puhelee koiralleen koko ajan. Tämä mummo ei sano koskaan huomenta eikä odota että minä ehtisin sanoa. Hän menee suoraan asiaan esim. onko tuo tuolla koulu ( osoittaen lähellä olevaa kerrostaloa) tai kylläpä tuulee tai kylläpä on liukasta ja muuta sellaista. Herttainen mummo tämäkin ♥

Jotenkin aina odotan että jonkun heistä tapaisin. Päivä lähtee tällä  tavalla mukavasti käyntiin.

Mutta käyntiin tämä nyt on lähtenyt ja täytyy ruveta naputtelemaan oikeita töitä. Työntekijä on tekevinään töitä ja työnantaja maksavinaan siitä palkkaakin.Oikein mukavaa päivää teille.

Em

Läheisyys on se maa
Se maa jonne
jokainen haluaa
Lämmön kaipuu
on se kaipuu
joka saa kaipaavan
vielä enemmän palelemaan
Kaipuu saa
ja läheisyyden
kaukaisuus
minussa saman aikaan:
Vavisuttaa ja paleltaa,
on pakko mennä kovempaa
- Tommy Tabermann

Aurinkoista syyskuun aamupäivää...

Tosin se aurinko on tuolla sielussa! Tuolla ulkona on tasaisen harmaata. Olen tässä opetellut tätä samakasaa ja yrittänyt sisäistää homman. Kesken on vielä mutta eiköhän tuo sitkeällä yrittämisellä onnistu.

Tästä omasta " Ellin boxistani " haluan tehdä enemmän persoonallisen, oman näköiseni. Vielä en osaa mutta opettelen.

Mutta te jotka olette minut aikaisemmin " tavanneet", muistanette että Em tykkää runoista ja musiikista.
Musiikkia en osaa tänne vielä ladata mutta runo tulee....

Voikaa hyvin, ystävät

Em

Ystäväni, ne jotka etsivät yhtaikaa
myrskyä ja rauhaa
eivät löydä perille
kulkematta käsi kädessä
miten kaukana toisistaan
kulkevatkaan
- Tommy Tabermann

Syyskuu, oi Syyskuu...

Niin se aika rientää. Olemme kohdanneet syksyn taas kerran. Kummallista - nuorempana suorastaan inhosin syksyjä, nyt rakastan niitä. Ihanan pehmeitä hämärän hyssyjä, tuikkuja, rauhaisaa olemista. Kirpeän raikasta säätä, keltaisia lehtiä, syksyn tuoksua.

Nautitaan näistä elämän pienistä onnen pipanoista.

Em